Historiikki

KOUVOLAN POSTIMERKKIKERHO RY:n HISTORIIKKI
VUOSILTA 1945 - 2020

Perustaminen

6. päivänä maaliskuuta 1945 klo 18.00 kokoontuivat Kouvolan Kirjapainon toimitiloissa neiti Ida Nikula, rouva Kerttu Perttula, luutnantti Pentti Perttula, prokuristi Valter Hiltunen, johtaja Edvin Lindfors, eversti Urho Sihvonen, kirjuri Per Thoden sekä koululaiset Olavi Miettinen ja Raimo Päivärinta perustamaan nykyistä Kouvolan Postimerkkikerhoa. Kerhon jäseniksi olivat tässä tilaisuudessa ilmoittautuneet myös vakuutustarkastaja Aarne Harjunpää sekä johtaja K.Pukkila, joka ei kuitenkaan ilmaantunut kerhoon. Hän liittyi vasta vuonna 1971 kerhon jäseneksi. Se, että tämä perustava kokous saatiin aikaan, on laskettava riveihimme vielä 2000-luvun alussa lukeutuneen Pentti Perttulan uurastuksen tulokseksi. Hän oli se henkilö, joka asiaan uskoen pani alulle lehti-ilmoituksen ja kyselyiden muodossa kerhomme "synnyttämiseen". Kouvolan Sanomissa ollut ilmoitus kuului: "Kouvolan ja ympäristön filatelisteja kehoitetaan saapumaan tiistaina 6.3. klo 18 Kouvolan Kirjapainon taloon omaa kerhoa perustamaan."

Perustetun kerhon puheenjohtajaksi valittiin 15.03.1945 Pentti Perttula. Kerholle hyväksyttiin säännöt 21.03.1945 ja merkittiin se yhdistysrekisteriin 06.03.1948, minkä jälkeen 18.04.1948 kerho tuli myös jäseneksi vasta perustettuun Suomen Filatelistiliittoon. Säännöt uusittiin perusteellisesti nykyaikaan v. 2003. Kerho on kuulunut alusta alkaen yhteisöjäsenenä Kouvola-Seuraan ja vuodesta 1992 alkaen ainaisjäsenenä.

Toiminta, kokoukset ja kokoontumistilat

Kouvolan Postimerkkikerho on alusta alkaen toiminut filateelisena järjestönä. Onhan mukana ollut korttien ym. keräilijöitä, mutta tyydytyksellä on todettava, ettei kerhon toiminta ole muuttunut kokonaan "korttikerhoksi", kuten viime vuosina on useille postimerkkikerhoille käynyt. Toiminnan pääpaino on pyritty pitämään vieläkin filatelian puolella. Mielihyvällä on myös todettava, että kertaakaan tämän 75-vuotis taipaleensa aikana ei kerhon toiminta ole päässyt sammumaan. Alussa toiminta oli erittäin vireätä ja kokoonnuttiin kerran viikossa.Suuren alkuinnostuksen laannuttua kokoukset pidettiin kevät- ja syyskaudella joka toinen viikko. Viime vuosikymmeninä on kokoonnuttu keskimäärin kahdesti kuukaudessa. Vuodesta 1986 alkaen kokoukset on pidetty keskiviikkoisin. 1994 alkaen kuukauden parillisen viikon keskiviikoina ja vuodesta 2000 alkaen taas torstaisin. Kokouspäivien siirto johtui suuresti jääkiekkojoukkue KooKoon senaikaisista pelipäivistä.

Kerhon aikaisempien vuosien heikohkosta varallisuudesta johtuen oli kokoustilojen puute ollut sille jatkuvasti yhtenä vaikeutena. Kokoontumispaikkoina ovat olleet alusta lukien: Kouvolan Kirjapainon toimistotilat, Kymen Lukon upseerikerho, ravintola Hospiz, Kouvolan Kauppakerho entisellä linja-autoasemalla, ravintola Monrepos'in kabinetti, Asemaravintolan kabinetti, hotelli Kymenhovin kabinetti, Urheilupuiston uimahallin kerhohuoneisto, Kouvola-talon kerhohuone. Nykyään kokoonnumme Tuulensuojassa eli Kouvolan vanhalla kaupungintalolla. Alkuvuosina kokoonnuttiin myös tilapäisesti muuallakin, jopa jäsenten kodeissa.

Varsinaiset jäsenten filateelista tietoutta ja keräilyä kehittävät esitelmät olivat aika-ajoin varsin vähäisiä. Siihen lienee ollut yksinomaisena selityksenä jäsenten vaatimattomuus. Merkittävän parannuksen tähän toivat 1970-luvulla Seppo Miettisen ja 1980-luvulla Yrjö Vesterisen pitämät lukuisat esitelmät. Lisäksi useita mielenkiintoisia esitelmiä ovat pitäneet P.O.Rundqvist sekä eräät muutkin kerhon jäsenet. 1990-luvulla pidettyihin yhteiskokouksiin Kymintehtaan Filatelistiklubin kanssa pyrittiin hankkimaan esitelmöitsijät kerhon ulkopuolelta. Pidettyjen esitelmien aiheet ovat luonnollisesti liikkuneet filatelian eri aloilla, joskin pääpaino on ollut suomalaisessa filateliassa.

Alkuaikojen kokous- eli kerhoiltoja värittivät erityisesti huutokaupat, niiden vaikuttaessa varsin positiivisesti kerhon talouteen. Tästä konkreettisena tuloksena oli kerhon alkuaikoina aloitetun numerokuusilokokoelman kartuttaminen. Kokoelma tosin jouduttiin myöhemmin realisoimaan. Myöhemmin kerhohuutokaupat laantuivat, kunnes 1976 - 1991 niitä pidettiin keskimäärin puolenkymmentä vuodessa. Keväällä 1992 kerhomme alkoi järjestää valtakunnallisia "Halvan Tavaran" tarjoushuutokauppoja, meklarina Eero Ravi. Tämä valtakunnallinen huutokauppa kasvoi sittemmin sellaisiin mittasuhteisiin, että pystyimme viemään läpi vain kaksi huutokauppaa vuodessa. Viimeisinä vuosina, kun kohdemäärät olivat jopa pitkälti yli 6000 ja ostajiakin usein yleensä yli 750 kpl, pystyimme viemään läpi enää yhden huutokaupan vuodessa. Lopulta Ravi sai tehtyä yhteensä 42 huutokauppaa. Huutokauppa muodostui erääksi suosituimmista kerhohuutokaupoista maassamme. Huutokauppa olikin se, joka takasi kerhon talouden useiksi vuosiksi eteenpäin.

Kerho on alusta alkaen pyrkinyt hankkimaan jäsenistölleen yhteistilauksien puitteissa luetteloita, käsikirjallisuutta, keräilyvälineistöä ja postimerkkilehtiä. Viime vuosina on hankittu myös uusi kirjasto jäsenistön käyttöön. Varhaisimpina vuosina hankittiin suuriakin määriä postin kilotavaraa, jota sitten tutkittiin ja jaettiin kerhoilloissa. Postimerkkien vaihto, joka alkuaikoina oli varsin vilkasta, on suurelta osin laantunut. Jäsenistön keräilykohteiden täydentäminen onkin jäänyt huutokauppojen sekä valintavihkolähetysten varaan. Valintavihkotoiminta vilkastui sen jälkeen, kun vuonna 1992 toiminta uudistettiin ja ryhdyimme kierrättämään vihkoja jäsenistön kotona katsottaviksi. Tämä toiminta päättyi 2010-luvulla toistaiseksi vaihdonjohtajan poistuttua riveistä. Viime vuosina on pystytty tarjoamaan jäsenille kerran vuodessa postimerkkiluetteloita "puoleen hintaan", kerhon maksaessa loput.
1992 kerho alkoi puheenjohtajan voimin julkaisemaan "vanhaa Kouvolaa" postikorttisarjaa. Niitä on v. 2019 mennessä painattu 112 erilaista. Kortit ovat ollet erittäin suosittuja ja ovat nekin paikanneet kerhon taloutta vahvasti.

Jäsenistö

Jäsenistöön on varsinkin aikaisempina vuosina lyönyt leimansa Kouvolalle ominainen elinkeinorakenne. Rautatieläiset ja puolustusvoimissa palvelevat ovat aina olleet näkyvästi esillä kerhon toiminnassa. Kerhon perustamisvuonna oli sen jäsenmäärä 25 aikuista ja seitsemän nuorisojäsentä. Suurimmillaan jäsenmäärä oli 1956 78 jäsenmaksunsa maksanutta, johtuen kai silloisen näyttelymerkin houkutuksesta. Tämän jälkeen jäsenmäärä väheni alle 30:n kohoten taas 80-luvulla 50:n tuntumaan ja 1990-luvulla jäsenmäärä kasvoi ja vakiintui 70 jäseneen, kiitos ulospäin suuntautuvan aktiivisen toiminnan. Sama jäsenmäärän lievä kasvu on jatkunut vielä 2000-luvun alussakin. Silloin kerhossa oli pitkälti yli 80 jäsentä. 2010 luvun lopulla uusien jäsenten määrä ei ole enään pystynyt korvaamaan runsasta poistumaa vaan jäsenmäärä on alkanut laskemaan. Muualla maaassa tämä näkyi jo aikaisemmin.

Kouvolan Postimerkkikerhon jäsenistä oli kerhon perustajajäsen Pentti Perttula (k 2002) tehnyt kattavan päivätyön postimerkkeilyn tunnetuksi tekemisessä. Kerhotyön lisäksi hän toimitti 1960-1970-luvuilla Kouvolan Sanomien postimerkkipalstaa. Hänelle on myönnetty pronssinen Pro Philatelia-mitali 1970. Hänet kutsuttiin kerhon kunniapuheenjohtajaksi v. 1998.

Kerholla on ollut kunnia pitää riveissään Bengt Zimmermann (k 1976), erästä maamme huomattavinta filatelistia, joka on laskettu eturivin asiantuntijaksi myös maamme rajojen ulkopuolella. Kerhomme tuntee hänet yhtenä Suomen Postimerkkien Käsikirjan aikaansaajana ja V.B.O.-vaihtorenkaan luojana. Ansioistaan hänelle myönnettiin Fieandt-mitalli 1968 ja kultainen Pro Philatelia-mitali 1975. Samana vuonna hänet kutsuttiin Englantiin kirjoittamaan nimensä brittiläiseen "The Roll of Distinquished Philatelists" listaan, mitä pidetään ehkä maailman korkeimpana filateelisena kunnianosoituksena.

Myös uraa uurtavaa työtä teki P.O. Rundqvist (k 1993), jonka postimaksukoneleimatutkimus on saanut tunnustusta maamme rajojen ulkopuolellakin. Hänelle myönnettiin hopeinen Pro Philatelia-mitali 1956 sekä useita ulkomaalaisia mitaleita.

Kerhomme pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Miettinen (k 1981) tuli tunnetuksi aktiivisena postimerkkeilyn kehittäjänä sekä monitahoisena keräilijänä ei vain Kymenlaaksossa vaan myös liittotasolla. Hän antoi arvokasta apua Suomen Postimerkkien Käsikirjan III osan lukuun "Kotkamerkit 1901". Postimerkkivihkoja perusteellisesti tutkineena hän auttoi myös VII osan valmistamisessa. Hänelle myönnettiin vuonna 1970 hopeinen Pro Philatelia-mitali.

Åke Launikari (k 1998) tuli vuosikymmenien aikana tunnetuksi koko maailman punaisen ristin merkkien kokoojana. Hän kirjoitti mös postimerkkipalstaa Kuusaan Sanomiin 1972-92 ja Kouvolan Sanomiin 1992-96 (1996 alkaen Kari Laine). Hänelle on myönnetty hopeoitu pronssinen Pro Philatelia-mitali 1981.

Kerhon pitkäaikaisin rahastonhoitaja (32 vuotta) Sulo Yliskoski (k 1996) on saanut ansioistaan hopeoidun pronssisen Pro Philatelia-mitalin vuonna 1990.

Veikko Sutela (k 2013) sai myös vuonna 1990 Pro Philateliansa hopeoituna pronssina ansioistaan mm. viestillisten leimojen tutkijana. Hopeoitu pronssi myönnettiin Pentti Lanakoskelle v.1995

Yrjö Vesterinen, kerhon puheenjohtaja 1984-1990, oli valtakunnallisestikin erittäin arvostettu nykymerkkien ja varsinkin postimerkkivihkojen tutkija. Hänelle myönnettiin Pronssinen Pro Filatelia merkki v. 1989.

2005 jaettiin Pro Filatelia hopeisena Pentti Lanakoskelle.
2014 jaettiin Pro Filatelia Hopeinen pronssi Rauno Teittiselle ja 2020 Vesa Eroselle
2020 jaettiin Pro Filatelia Iso Hopea Eero Raville ja Kalle Nurmiselle

Pronssisen Pro Philatelia-mitalin ovat jäsenistämme saaneet ainakin: Jarmo Varanka, Pekka Saarelma, Reijo Itävainio (k 2009), Matti Varjus, Ari Hälikkä, Olli Pousi (eronnut 2001), Pentti Salokoski (k 2003), Toivo Mäkelä (k 1995), Eskil Varanka (k 1992), Yrjö Vesterinen (k 1999) ja Juhani Järvi (k 1993), Matti Terä, Jyrki Loikala (k 2003).

PRO SODÄLITÄS MITALIT:
Kulta Pentti Lanakoski 2020
Hopea Kari Laitinen, Pekka Ahvonen, Rauno Teittinen 2020
Pronssi Matti Terä, Risto Lehvo, Aki Vainionpää, Ari Hälikkä, Tiina Nurminen, Esko Eskelinen, Hannu Laukala, Jukka Leinonen, Arto Sulanen, Sirkku-Maria Tommola ja Ilkka Syd 2020.

Nuorisotyö

Jo perustavassa kokouksessa 6.3.1945 liittyi mukaan nuorisoa ja koko kerhon toiminta-ajan on nuorisoa ollut mukana kerhon toiminnassa. Alkuvuosina nuoret kokoontuivat muiden joukossa, mutta kun kokouksia alettiin pitää ravintoloissa, syntyi määrätynlaisia vaikeuksia. Erityinen nuoriso-osasto perustettiin jopa pariinkin kertaan. Ensimmäisenä nuoriso-ohjaajana v. 1951 toimi Eskil Varanka. Vuosina 1954-55 ei toimintaa ollut tilojen puutteen vuoksi, samoin kuin 1964-65 ohjaajan puutteen vuoksi. Vasta kaupungilta saadun kokoustilan ansiosta toiminta saatiin tyydyttävästi pyörimään. Sittemmin nuoriso-osasto kokoontui samoissa tiloissa ennen aikuiskerhon kokousta. Vaikeuksia on useinkin ollut myös halukkaiden ohjaajien löytämisessä. Osaston vetäjänä on pisimpään toiminut Matti Terä (17 vuotta). Pitkään ovat toimineet myös Pentti Lanakoski, Matti Varjus ja Kari Laine (9 vuotta). Nuoriso-osaston toimintaa on rahoitettu aina 1970-luvulle saakka osin kerhon oman talousarvion puitteissa ja aiemmin Filatelistiliitolta saadulla pienellä tuella. Vuodesta 1974 alkaen on Kouvolan kaupunki tukenut nuoriso-osastoamme vuosittain avustuksella, joka kuitenkin aivan viime vuosien yhteiskunnallisen laman, sekä alhaisen jäsenmäärän myötä on kutistunut minimiin. 2000-luvulla nuorisokerho ei ole toiminut.

Postimerkkinäyttelyt ja niihin osanotto

Kerhomme yhtenä tehtävänä on ollut postimerkkiharrastuksen tunnetuksi tekeminen paikkakunnallamme. Tämän takia jo 25.03.1947 kerho järjesti omin voimin postimerkkinäyttelyn Kymen Lukossa. Näyttely sai jo silloin varsin myönteisen arvostelun. Kävijöitä oli noin 300 henkilöä. Toinen näyttely järjestettiin 12.04.1954 Kouvolan Kameraseuran kanssa harrastenäyttelynä ja sen suojelijana oli Kouvola-Seura. Kerhon täyttäessä 25 vuotta, pidettiin näyttely 07.-08.11.1970 kaupungintalon ala-aulassa. Näyttelyssä oli kutsuttuina näytteillepanijoina myös naapurikerhomme Kymintehtaitten Filatelistiklubin jäseniä. Näyttelyn ansiosta sai kerhomme uusia jäseniä ja kuuluimme paikallisradiossa. Lehdistö antoi näyttelystä kiitettävää arvostelua. Syksyllä 1971, 1981 ja 1991 oli kerhon jäsenten kokoelmia vastavuoroisesti näytteillä KFK:n juhlanäyttelyissä Kuusankoskella. Keväällä 1990 kerhon täyttäessä 45 vuotta, järjestimme olosuhteisiin nähden mittavan, viikon mittaisen näyttelyn silloisessa pääpostissa. Kouvola-päivien, Rautatiepäivien ja Postimerkinpäivien yhteydessä olemme myös järjestäneet näyttelyitä. Vuoden 1994 näyttely pidettiin kesällä yhdessä Rautatien Filatelistien kanssa Kouvolan kaupungintalolla, joka kesänäyttelynä sai osakseen ansaitsemaansa huomiota myös valtakunnallisestikin. 1990-luvulla näyttelyt kasvoivat yli 100 kehyksen kokoon. Viimeisin kerhonäyttely oli kerhon 70-vuotisnäyttely v. 2015. Myös yksittäiset jäsenet ovat järjestäneet omia pienimuotoisia näyttelyitä.

Yhteistoiminta

Kouvolan postimerkkikerho sai jo aivan toimintansa alkuvaiheessa huomattavaa apua naapuriltaan Kymintehtaitten Filatelistiklubilta. Perustajajäsenemme Edvin Lindfors ja Walter Hiltunen olivat jo tässä vaiheessa myös em. kerhon jäseniä, mikä osaltaan auttoi meidän kerhomme jäseniä pysymään "ajan valtimolla". Kanssakäyminen kerhojen välillä, ainakin kerran vuodessa, oli jatkuvaa yhteisten tilaisuuksien merkeissä. Niitä esim. ovat olleet pikkujoulut ja yhteiskokoukset. Kymintehtaitten Filatelistiklubin lopetettua 1990-luvulla toimintansa on yhteistoiminta aloitettu Kouvolan Postikortti- ja Keräilykerhon kanssa. Kerhoillat pidetäänkin nykyään yhteiskokouksina. Vierailuja on tehty harvakseltaan myös muihin naapurikerhoihin ja naapurikerhot ovat käyneet vastavierailuilla. Hyvän vastaanoton ovat saaneet myös kerhon 2010-luvulla aloittamat ja järjestämät yhteiskokoukset/tapaamiset tarjoiluineen lähiseudun kerhoille. Mukaan on tullut jopa lähes 10 eri kerhon osallistujat.

Kouvolan Postimerkkikerho sai v.1966 kunnian toimia Suomen Filatelistiliiton vuosikokouksen isäntänä. Kokouksen järjestelyissä antoi tukea Kymintehtaitten Filatelistiklubi.

11.04.1945 kerho jätti Posti- ja lennätinhallitukselle esityksen juhlamerkin saamiseksi Jean Sibeliuksen 80-vuotispäivän kunniaksi. Merkki ilmestyikin sitten joulukuussa. Myös Marskin surumerkin aikaansaamiseksi tehtiin esitys kokouksessa 6.5.-51 naapurikerhojen kanssa, mutta tämä ei johtanut tulokseen. Sen sijaan vuoden 1952 punaisen ristin merkkisarjassa Mannerheim esiintyy.

Postilaitoksen kanssa on pyritty luomaan hyvää yhteistyötä mm. kiinnittämällä huomiota leimauksiin sekä erikois- ja käyttösarjamerkkien saatavuuteen. Mahdollisuuksien mukaan on postin tiloissa järjestetty näyttelyitä. 2000-luvulle tultaessa näyttelyt ja Postimerkin päivien vietto posteissa loppui. Postimerkin päivää on sittemmin alettu uudestaan viettää. Kuitenkin nyt tultaessa 2020-luvulle ne taas päättyvät.

Talous

Kerhon taloudelle on ollut haittana aina 1970-luvulle saakka käyttövarojen puute. Jäsenmaksutuloilla yksistään kerho ei olisi talouttaan voinut ylläpitää, koska Suomen Filatelistiliitto on omaa jäsenmaksuosuuttaan ja liiton lehden kustannushintaa huomattavasti korottanut. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa kerho tuli toimeen Kouvolan kaupungilta nuorisomäärärahoista saadun avustuksen turvin. 1990-luvulla aktiivinen näyttelytoiminta arpajaisineen ja Postimerkin päivän vietto (kerhon myyntipöytä), paransivat huomattavasti kerhon taloutta. Sittemmin kerhon huutokaupasta ja muustakin toiminnasta saadut tulot ovat kohottaneet kerhon talouden erittäin hyvälle tasolle. On hankittu mm. upea loistoleimattu Suomi päälajikokoelma 1586-2015. Nyt 2000 luvulla on kerho voinut kustantaa kerholaiset bussilla tärkeimpiin näyttelyihin yms.

Standaari

Kevättalvella 1975 kerho hankki oman standaarin, jossa ultramariinin sinisellä etusivulla näkyy kerhomme tunnus kullan värisenä. Standaari on kerhomme jäsenen Veikko Sutelan suunnittelema. Samaan aikaan standaarille laadittiin myös asiaankuuluvat säännöt. Säännöt ovat varsin "tiukat", joten standaari on vain seuraavilla kerhon nykyisistä jäsenistä: Pentti Lanakoski (2001), Eero Ravi (1996), Kalle Nurminen (2015) ja Rauno Teittinen (2018).

Kerhon kuori ja kirjeensulkija

Painatettiin v.1954 näyttelyyn. Sulkijasta otettiin seuraavana vuonna 2. painos. 1985 kerhon täyttäessä 40 vuotta painettiin oma muistopienoisarkki, jonka myynti oli varsin tuottoisaa.

Kadonnutta Kouvolaa

Vuonna 1994 kerho painatti ensimmäiset Kouvola-kortit, jotka olivat uusintapainoksia vanhoista postikorteista. Seuraavina vuosina kortteja alettiin painattaa säännöllisesti ja pääsäännöksi tuli, että kuvat ovat aiemmin julkaisemattomia. Ensimmäiset sarjat tehtiin lehti-kuvaaja Matti Jokiniemen valokuvista. Yksi 16 kortin sarja painettiin Kouvolan Sanomien kuva-arkistosta. Lisäksi kuvia on saatu Kouvolan Kaupungin arkistosta, Kouvola Seuralta ja yksityisiltä henkilöiltä. Nyt vuonna 2019 kortteja on jo painettu yli 112 erilaista.

Toimihenkilöt

Kerhon johtokunnan eri tehtävissä on toiminut tämän viiden vuosikymmenen aikana kaik-kiaan yli 50 eri henkilöä. Kauimmin johtokunnan varsinaisina jäseninä toimineista mainittakoon seuraavat henkilöt (vuosi 2019 mukana):

Puheenjohtajana toimineet:

Eero Ravi 28 v. 1993 alkaen
Seppo Miettinen 18 v. 1959-67, 1969-79
Riku Kivilahti 7 v. 1950-52, 1955-58
Yrjö Vesterinen 7 v. 1984-90
Pentti Perttula 5 v. 1945-49
Tapani Piipponen 4 v. 1980-83
E. Vitikainen 2 v. 1953-54
Kari Laine 2 v. 1991-92
B. Sundlöf 1 v. 1968

Varapuheenjohtajana:

Eskil Varanka 12 v.
Bertil Sundlöf 9 v.
Kalle Nurminen 9 v.
Veikko Sutela 6 v.
Pentti Lanakoski 7 v.


Sihteerinä:

Kalle Nurminen 28 vuotta
Eero Ravi 7 v.
Pentti Lanakoski 6 v.
Pentti Perttula 5 v.


Rahastonhoitajana:

Sulo Yliskoski 32 vuotta
Pekka Saarelma 16 v.
Pekka Ahvonen 11 v.
Jyrki Loikala 5 v.
Pekka Ahvonen 6 v.

Nuoriso-ohjaajana:

Matti Terä 17 vuotta
Pentti Lanakoski 9 v.
Matti Varjus 9 v.
Kari Laine 9 v.


Hallitusvuosia yhteensä:
Eero Ravi 35 v.
Sulo Yliskoski 32 v.
Seppo Miettinen 26 v.
Pentti Perttula 23 v.
Pentti Lanakoski 22 v.
Kari Laine 26 v.
Kalle Nurminen 26 v.
Pekka Saarelma 16 v.

Mainittakoon myös, että perustajajäsenemme rouva Kerttu Perttula toimi yhdistyksen tilintarkastajana 17 vuotena ja lisäksi varalla 14 vuotena, aina vuoteen 1976 saakka, eli vuotta 1947 lukuun ottamatta joka vuonna. 1978-2010 Jarmo Varanka yhtäjaksoisesti peräti 33 vuotta

Nykyinen hallitus(2020):

puheenjohtaja: Eero Ravi
varapuheenjohtaja: Kari Laitinen
sihteeri: Kalle Nurminen
rahastonhoitaja: Pekka Ahvonen
jäsen: Vesa Eronen
jäsen: Jukka Leinonen

Lopuksi

Viime vuosina kerhomme toiminta on ollut varsin aktiivista ja tuloksellista. Kerho on pitänyt näyttelyitä ja osallistunut postimerkin päivän viettoon. Näiden yhteyteen on aina pystytetty kerhon esittelypöytä ja myyntitiski. Jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana. ”Halvan Tavaran” huutokappoja on pidetty 42 kertaa. Toiminta on tuonut kerholle tuloja ja kerhon talous onkin hyvässä kunnossa. Syntynyttä pääomaa on mm. käytetty filatelian edistämiseksi kerhossamme. Kerholle on hankittu välineistöä merkkien tutkimiseen ja perustettuun kirjastoon on hankittu useita kirjoja. Lisäksi kerhon kaappiin on hankittu jäsenten tarpeisiin huomattava määrä keräilytarvikkeita. Aivan viime vuosina kerho on kustantanut jäsenistölleen yhteismatkoja suurimpiin näyttelyihin tms. tapahtumiin. Suhteet postiin ovat olleet hyvässä kunnossa, joskin meiltäkin posti suljetaan vuonna 2020. Myös tärkeät suhteet naapurikerhoihin ovat hyvät. Ulospäin suuntautunut toiminta on tuonut kerhoon uusia jäseniä, jotka ovat myös pysyneet toiminnassa mukana. Jäsenmäärä on vieläkin pysynyt olosuhteisiin nähden hyvänä. Nykyisen kaltaista toimintaa jatkamalla on filatelialla Kouvolan alueella hyvät toimintaedellytykset tulevaisuudessakin.

Kouvolassa 1. päivänä tammikuuta 2020.

Laatinut kerhon 50-vuotishistoriikin pohjalta Eero Ravi